Tänään otimme omalla pihalla sekä agi-että tokotreeniä. Agitreenissä harjoitutin itsenäistä irtoamista putkeen. Eli itse olen paikallani ja lähetän koiran putkeen. Se ei Divalle ollut helppoa, sillä se on tottunut että ohjaan koiran liikkeellä putkeen. Diva on sellainen, että kun se ei ymmärrä mitä siltä vaaditaan alkaa se kiertää minua ympäri ja haukkuu "haistattelut". Siitä piti sille ihan ärähtää kun meni vähän yli. Sen jälkeen se kyllä oli ihan kuuliainen ja muutamilla toistoilla eri puolilta ja suunnilta se jo itse haki putkeen. Hauskinta oli huomata, että kun Diva syöksyi putkeen ja jos itse en höpöttänyt koko ajan putkeen, putkeen sanoja ja olinkin hiljaa, tuli Diva putkesta samasta suusta kuin oli mennytkin ulos katsomaan mitä teen. Eli onnistunut suoritus vaatii vielä sen että äänellä vielä kannustan Divan menemään läpi asti, palkkana pallo lentää ja Diva syöksyy sen perään. Otimme myös muutamia pujotteluita sekä kontakteja, jotka molemmat meni hyvin. Kontaktiesteen päässä minulla on edelleen se muovilätkä, jota Diva aina kuonolla tökkii saadakseen makkaraa. Seuraavaksi pitäisi lätkästä ottaa vihreä tarra pois niin, että siitä jää pelkästään kirkas muovipala jäljelle.

Tokotreenissä otin Divalle seuraamista, erilaisia käännöksiä, liikkeestä istuminen ja maahanmeno, tänne-tulo ja paikallaolo. Jotenkin huomaan taas, että jankkaan samoja asioita. Huomaan, että liikkeissä olisi korjaamista jos haluaisi täydellisen suorituksen, mutta itsellä sekä motivaatio että taito ei riitä, että alkaisin hinkkaamaan liikkeitä paremmiksi. Siihen olen nyt ollut tyytyväinen, että meille niin vaikea kuin paikallaolo alkaa sujumaan. Nyt Diva oli skarppina, ainoastaan hyttyset kiusasivat ja yritti napata niitä suuhunsa, mutta pysyi kuitenkin paikoillaan, mikä oli tärkeintä. Tuo liikkeestä maahanmeno on aika uusi juttu ja se on nyt hidas eli siihen pitää keksiä jokin nopeutusjuttu. Olisko se, että makupalan avulla vedän koiran nopeasti maahan ja palkkaan siihen. Tuo toko on ollut meille sellaista pakkopullaa, mutta toisaalta nyt kun huomaan, että Diva ihan selvästi jo ymmärtää joitain käskyjä ja sillä on halu tehdä asioita ja on innokas, se taas innostaa itseäkin ja jopa välillä ajattelen että me oikeasti joskus ehkä osataan jotain. Eli toivoa on että tässä edistytään? :)